KV 17.6.2013 § 88

”Lasten vanhempien ottaessa yhteyttä poliittisiin luottamushenkilöihin lastansa koskevissa asioissa, on ylitetty varmasti vähintään ison hevosen korkuinen kynnys ennen kuin, on painettu puhelimen soita painiketta tai klikattu sähköpostin lähetä kenttää. Moni valtuustosalissa istuvista valtuutetuista on varmasti saanut yhteydenottoja koskien koulunkäyntiavustajien vanhempien kokemaa vähäistä lukumäärää. Menneenä lukukautena allekirjoittanut sai lukuisia yhteydenottoja, joissa koulunkäyntiavustajien määrä koettiin liian pieneksi.

Lukuisia yhteydenottoja. Mistä se kertoo? Onko koulunkäyntiavustajien tarve hetkellisesti valkeakoskelaisten lasten keskuudessa lisääntynyt vai onko diagnostisointi persoonallisuus- ja neurologisissa häiriöissä mahdollisesti kasvanut ja samalla asiantuntijalausuntojen koulunkäyntiavustajan tarpeellisuudesta lisääntynyt? Onko perusopetuksen ryhmäkoot merkityksellisessä asemassa koulunkäyntiavustajien tarpeessa? Näihin kysymyksiin ei pysty yksiselitteisiä ja suoria vastauksia antamaan

Hyvinvointia perheille-seminaarissa myös valkeakoskelaiset perheiden parissa työskentelevät ammattilaiset ottivat esille koulunkäyntiavustajien vähäiseksi nähdyn lukumäärän. Tilausta lisäresurssoinnille olisi, mutta tässä heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa ei oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin valkeakoskella ole pystytty vastaamaan vanhempien kokemana, mikä samalla tarkoittaa myös avustajasta hyötyvien oppilaiden osallisuuden vähenemistä koulutyöskentelyssä sekä syrjäytymisen mahdollista lisääntymistä ja perheiden voimavarojen loppumista.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukena perusopetuslain mukaisesti on oppilaalla oikeus perusopetuksen ajan saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollollinen tuki, avustajapalvelut jne. Monet oppimisvaikeuksia aiheuttavat tekijät voidaan kuitenkin tunnistaa jo ennen koulunkäynnin alkua päivähoidon ja esiopetuksen aikana. Mitä aikaisemmin oppilas saa tukea, sitä paremmin vältetään vaikeuksien lisääntyminen ja kasautuminen sekä oppilaalle että hänen perheelleen. On myös tärkeää turvata tuen saumaton jatkuminen lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun ja koulunkäynnin eri vaiheissa.

Valkeakoskella ei ole laadittu kuten esimerkiksi Lempäälän kunnassa Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalveluiden suunnitelmaa (liitteenä aloitteessa), jossa oppilaan oikeutta tukeen on vahvistettu ja lisätty varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tukiverkon tihentäminen olisi Valkeakoskellakin tarpeen (toiminnallisesti?) ja ennen kaikkea suunnitelmallisten tukitoimien aukikirjoittaminen varhaiskasvatuksesta lähtien yhdenmukaistaisi eri yksiköiden käytänteitä, antaen jokaiselle tarvitsevalle oikeanmukaisen ja riittävän tuen oikea-aikaisesti. Lisäksi kehittämisohjelma olisi kaikkien kuntalaisten nähtävillä kaupungin internetsivustolla, josta se olisi helposti luettavissa ja omaksuttavissa. Moniammatillisen kuulemisen lisäksi on kehittämisohjelmassa kuultava myös vanhempien edustajia. Avaamalla eri tukimuotoja varsin konkreettisella tasolla varhaiskasvatuksesta alkaen, olisi vanhempien ymmärtää, mihin esimerkiksi koulunkäyntiavustajien myöntämisen kriteerit perustuvat, koska kuntalaisten keskuudessa on ihmetystä aiheuttanut, että avustajaa ei ole lapselle myönnetty, vaikka asiantuntijalausunto koulunkäyntiavustajan tarpeesta oppilaalle on ollutkin.

Aloitteessa mainitut esimerkit ovat painottuneet koulunkäyntiavustajiin, mutta on ensiarvoisen tärkeää, että kehittämisohjelmaan kirjatut suunnitelmat ja toimenpiteet (määräajaksi) kattavat kaikki varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tukimuodot (yleinen-tehostettu-erityinen tuki yksilöidysti kunkin tuen sisällä). Tukimuodot ovat jo pääpiirteissään olemassa, mutta niiden maksimaalinen hyödyntäminen vaatii tarkastelua. Kehittämisohjelman tekemistä voi osaltaan ohjata myös Hyvinvointia perheille projektin tulokset, mutta on huomioitava, että Valkeakosken kaupungin varhaiskasvatuksen, oppimisen ja koulunkäynnin tukipalveluiden kehittämisohjelmaan satsaaminen suunnitelmallisesti sekä ajankäytöllisesti ja suunnitelmasta riippuen on kuitenkin sitä taloudellisesti kaupungin kannalta edullisempaa resurssointia kuin vasta ongelmien kasaantuessa. Valkeakoskelta puuttuu strateginen asiakirja Varhaiskasvatuksen, oppimisen ja koulunkäynnin tukipalveluista.

Me allekirjoittaneet sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän kaupunginvaltuutetut esitämme, että kasvatus- ja opetuskeskus laatii kehittämisohjelman varhaiskasvatuksen, oppimisen ja koulunkäynnin tukipalveluihin, ohjaamaan tukipalveluiden suunnittelua ja toteutusta, jotta riittävät varhaiskasvatuksen, oppimisen ja koulunkäynnin tuki on heti tarpeen ilmetessä saatavilla.”